Aluksi haluan mainita että jatkossa aion enemmän keskittyä fiilisten kertomiseen, kuin tarkkaan tekniikkojen lukemiseen, sillä se on omasta mielestänikin puuduttavampaa lukemista. Aion myös tehdä yhden päivityksen viikossa, ja kertoa fiilikset harjoitusten jälkeen.
Viikolla 13 treenasimme keskiviikkona, torstaina, sekä sunnuntaina (kahdet treenit putkeen sunnuntaina). Kävimme läpi lähinnä alempien vöiden tekniikoita yksityiskohtiin paneutuen ja huolella. Löysimme useista tekniikoista korjattavaa ja jatkossa täytyy pitää tarkemmin huolta siitä mihin tekniikoihin kannattaa paneutua enemmän.
Tällä viikolla fiilis treenaamiseen oli todella hyvä. Energia riitti jokaiseen harjoituskertaan, ja mielikin jaksoi pysyä mukana tekemisessä. Keskiviikon ja torstain treenit sujuivat peruskaavan mukaan, eli perustekniikka treeniä. Sunnuntaina treenasimme Lassin kanssa erikoispotkuja, ja minusta tuntui että ne menevät päin honkia. Koukkupotku, suora takapotku, 180 alas, 360 alas, sekä 360 ylös tuntuivat sujuvan välttävästi. Perushyppypotkutkin näyttivät karmeilta, mutta potkut oli silti tunnistettavissa. Nyt kun on tullut kevät aion mennä lähipuistoon hyppimään ja potkimaan, jotta saan taas palautettua potkut mieleen. Myöskään ponnistusvoiman parannus ei olisi pahitteeksi.
Sunnuntain toisissa treeneissä Pekka veti muuta kuin vyötekniikkaa. Kävimme lävitse erilaisia maahanvientejä, mattopaini tekniikoita, sekä vastaliikkeitä niihin. Pakko myöntää että nämä treenit olivat kaikista mielenkiintoisemmat pitkään aikaan. Edes viime vuoden leireiltä en löytänyt yhtä hauskoja, haastavia, sekä mielenkiintoisia harjoitteita. Pakko jälleen sanoa kiitokset Pekalle loistavista treeneistä!
Kuva ei ole sunnuntain treeneistä
Tässä vielä video maahanvientitekniikoista lukkopaini/bjj otteluista!
Tässä vaiheessa harjoittelua on pakko myöntää että aika kuluu erittäin nopeasti. Taas on kuukausi livahtanut silmien editse ja harjoittelu on vielä pahasti vaiheessa. Tekninen suorittaminen alkaa olla suvaittavalla tasolla, mutta tekniikoiden muistaminen aiheuttaa vakavia ongelmia. Minulla on suuren suuri työ opiskella uudestaan kaikki alempien tekniikat. Tekniikka vihko kulkee tästä lähtien mukana työmatkoilla ja vapaa-ajalla.
Kello on 19.55 kun leimaan itseni ulos töistä. Lähden töistä suoraan ajamaan kohti rajatorppaa kauhealla kiireellä. Ylinopeutta ajaessani mietin kuinka hankalaa välillä on sumplia iltavuoroja, sekä lajiharjoittelua yhteen. Saavun rajatorppaan kello 20.15 ja juoksen minkä kintuistani pääsen kohti kalliosuojaa. Ongelmia luonnollisesti aiheuttaa 10kg treenikassi olalla, sekä jään peittämä maa. Luonnollisesti tennarit eivät ole parhaimmat kengät tällaisessa maastossa juoksemiseen. Kiirestä huolimatta saavun tatamille jo 20.25 eli olen myöhässä vain 25 minuuttia.
Ison tatamin viereisestä huoneesta kuuluu mätkähtelyä joka aiheutuu mustienvöiden harjoittelusta. Iiris sekä Simo treenaavat kimpassa 2.dan tekniikoita. Lassi on jo paikalla tarmoa täynnä. Alamme käydä lävitse mustavyön tekniikoita ja päätämme aloittaa 18.erilaisesta judoheitosta jälleen.
18 erilaista Judo heittoa Ruumiinpudotus heitto I Ruumiinpudotus heitto II Ruumiinpudotus heitto III Riisipaaluheitto Lonkkaheitto Niskaheitto Niskalenkkiheitto Käsivarsiheitto I Käsivarsiheitto II Sisäpuolinen lakaisu Ulkopuolinen kamppi Olkapyörä I Olkapyörä II Yliheitto Hapkidon lonkkaheitto Pyörähdyskaato Sakset I Sakset II
Tällä kertaa pääsimme kokonaisuudessaan lävitse kaikki tähän osa-alueeseen kuuluvat tekniikat.Eniten ongelmia aiheuttivat olkapyörät sekä sakset II. Päätämme paneutua näihin syvemmin ja kulutamme näitä treenatessa loput harjoitusajasta.
Rajatorpan kalliosuoja
Sunnuntai 7.4.2013
Univelka on aikamoinen viikonlopun töiden jäljiltä. Perjantai aamuna olin päiväristeilyllä tallinnassa ja sieltä menin suoraan töihin yövuoroon. Kahdentoista tunnin työ-yövuoro sekä kahdenkymmenenseitsemän tunnin valvominen neljän tunnin yöunilla aiheutti pitkäksi ajaksi univelkaa joka vaikeuttaa myös treenaamista. Tämän sain huomata salilla kun yritimme tehdä alempien vöiden tekniikoita. Olin jo unohtanut ensimmäisen tekniikan, vaikka Lassi oli juuri näyttänyt minulle 3 tekniikkaa joita meidän tulisi harjoitella. Sekoilu hankaloitti treenaamista huomattavan paljon. Kävimme läpi tekniikat valkoisesta siniseen pätkään. Lassi tuntui muistavan hyvin tekniikat, joten pakko myöntää että hän on tehnyt kotiläksynsä.
Treenien lopuksi menen alempien vöiden kanssa painimaan. Painiminen on mielestäni ehdottomasti liikuntamuodoista paras ja haastavin. Painiminen itsessään on kuin shakkia ja fyysisesti se on äärimmäisen raskasta. Painiminen tuntui tänään sujuvan rennosti ja terävästi. Hallinnat löytyivät kuin itsestään ja vastustajista löytyi mukavasti haastetta. Kukaan ei luovuttanut leikkiä kesken vaan kaikki taistelivat viimeiseen asti. Kiitos kaikille harjoittelu pareille mukavista painituokioista!
Lisää tekstiä taas viikon loppupuolella ke-to treenien jälkeen! -Teemu Suutari
Tänä sunnuntaina harjoittelu parini on estynyt tulemaan joten päätin itsekkin mennä vetämään treenejä peruskurssille. Isäni / valmentajani haluaa myös osallistua harjoitusten ohjaamiseen ja sehän tottakai passaa.
Rajatorpan parkkipaikka on taas täynnä kuin Kampin Alko perjantai iltapäivänä. Pikaisen U-käännöksen paikka ja suunta kohti sahatien parkkipaikkoja. Kello on 18.15 kun saavun pienelle tatamille jossa harjoittelee meidän seuran ylemmät vyöarvot. Tarkoitukseni on mennä hieman katsomaan sivusta harjoituksia kunnes Janne O. kysyy että tahdonko painimaan mukaan loppujumppaan. Ja tietenkin haluan. Ei ole päivää jolloin sanoisin ei mattopainille. Pari ekaa erää menee lämmitellessä. Kolmannessa erässä vastaani asettuu parrakas herrasmies joka tarjoaa loistavan vastuksen! Saan todella tehdä töitä ja varoa tekemästä virheitä etten joudu itse altavastaajaksi. Neljännessä erässä saan parikseni seuralaisemme Laurin. Hän ilmoittaa että tämä on nyt revanssi 6 viikkoa sitten tehdystä jujista (käsilukosta). Lauri todella on parantanut viime kerrasta ja vääntö on oikein mukavaa. Loppusuoralla Lauri kuitenkin tekee virheen ja löytää itsensä minun tekemästä jujista jälleen kerran. Hyvä Lauri! Nyt vain treenaamaan jujiin vastatekniikoita seuraavaa kertaa varten!
Kello käy puoli seitsemää illalla ja peruskurssin treenit ovat alkamassa. Odotan salin ulkopuolella saapuvia harrastajia. Paikalle saapuu yksi herrasmies sekä nuori naishenkilö. Tässäkö he ovat? Kyllä tässä he ovat ja en anna sen häiritä. Oli paikalla kaksi tai vaikka yksikin niin treenit on vedettävä kuten kuuluu. Paikalle saapuu Taisto ja ihmettelee myös vähäistä osanottoa treeneihin. Tämä tuntuu olevan jo suorastaan normaalia sunnuntain peruskurssin harjoituksissa jos ulkona on hieno ilma. Myös Janne ja Annamari liittyivät seuraamme seuraamaan peruskurssin harjoituksia.
Päätämme ohjata heille peruskurssin potkuja. Käymme tarkoin lävitse potkut ensimmäisestä neljänteen, sekä potkun numero seitsemän.
Kaikista potkuista löytyy paljon korjattavaa ja käytämme kyseisiin viiteen potkuun aikaa noin tunnin verran. Jo sinä aikana huomaamme peruskurssilaisissa kehitystä ja oppimisen suunta näyttäisi olevan oikea. Päätämme siirtyä viimeisen puolituntisen aikana tekemään tekniikoita ranteesta. Kysymme että mitkä ovat heidän mielestään vaikeammat tekniikat ja valitsemme pyyhkäisyn. Tämän tekniikan hiomiseen aikaa kului yli 20 minuuttia joten enempää emme ehtineet käydä lävitse.
Kiitos peruskurssilaisille hyvästä asenteesta ja tsemppaamisesta treeneissä!
Aika sanoa hyvästi sunnuntai aamun darroille, krapuloille, sekä vapinoille. Sillä tästä lähtien sunnuntait ovat pyhitetty treenaamiselle. Harjoitukset alkavat jo 16.30 joten lauantai-iltojen rilluttelut saavat jäädä historiaan hyvin pitkäksi aikaa. Tosin tästä muutoksesta voi olla vain hyvillään sillä kukapa ei haluaisi vaihtaa juomista urheiluun?
Aamulla sain vihdoinkin nukkua pitkään. Ylösnousun aika koitti vasta hieman ennen puolta päivää, mutta olo oli silti sekava. Perjaintain - lauantain välisen yön ylityöt tuntuvat vieläkin lihaksissa, sillä joka paikkaa särkee ja ajatuksenkulku on hitaampaa kuin VR:n lähiliikenne. Tiedän että olisi aika skarpata, sillä iltapäivällä on luvassa painitreenit.
Pikainen pyrähdys pikku pakkasessa piristää päivää. Joten ei muuta kuin ulos kävelylle muiden sunnuntai sankarien seuraksi. Välimatkalla retail parkista jumboon vastaan kävelee monenmoista ilmestystä. Ensin mainittakoon stereotyyppisimmät sunnuntai sankarit eli koirien kävelyttäjät, sekä lastenvaunuja työntävät kyökkihirmut tohvelimiehiensä kanssa. Seuraavaksi silmiin pistävät varpaista hiuksiin puuterimyrskyssä pyörineet pikkuteinit joiden sotamaalaukset pelottaisivat intiaanitkin teltoistaan. Jumboa lähestyessäni huomaan neljännen kategorian sunnuntai sankarit joihin kuuluu ihmisiä lähes kaikista ikäryhmistä. Nuoria opiskelijoita, opiskelijamielisiä nuoria aikuisia, kolmekymppisiä vanhuksia, sekä uutta nuoruuttansa eläviä keski-ikäisiä krapuloitsijoita. Kaikille yhteistä on kuitenkin yksi asia nimittäin vakava ilmeinen sunnuntainaama. Ainoat ketkä tuntuvat hymyilevän ovat alaikäiset "ES jonnet" jotka jumputtavat amispoppia mopoautoissaan jumbon parkkihallissa. Tässä vaiheessa on hyvä poiketa citymarketissa ostamassa perinteisesti "litra maitoa" ja suunnata takaisin kotiin salaattilounaan tekoon.
Iltapäivä tulee nopeammin kuin arvaankaan ja seuraavaksi huomaan parkkeeraavani autoa rajatorpan väestönsuojan pihalle. Normaalista poiketen parkkipaikkoja on jäljellä jopa huimat kaksi kappaletta, joista valtaan toisen. Kelloni näyttäisi olevan 16.23 juostessani alas rajatorpan alamäkeä, eli kiirettä pitää (jälleen). Saavun saliin klo 16.32 ja ehdin kuin ehdinkin harjoituksiin ajoissa. Takaraivoani kolkuttaa pieni ajatus että Janne saattoi odotuttaa aloittamista jotta ehtisin paikalle. Toivottavasti ei... Pikainen katsahdus ympärilleni ja huomaan että salia kansoittaa kaikenvärisiä kylpytakki ninjoja. Ainoastaan harjoitteluparini Lassi loistaa poissaoloaan, mutta se ei tahtia haittaa sillä olemme saaneet vierailevan mustan tähden keskuuteemme. Ensimmäisen danin omaava mustavyö, jostain kehä III:sen ulkopuolelta on tullut antamaan meille esimerkkiä harjoittelemisesta.
Alkukumarrusten jälkeen alkaa BJJ tyyppinen alkulämmittely. Onnistun poimimaan Jannen tukkoisesta bassoäänestä joitakin sanoja kuten "pyyhitään lattiaa", sekä "lattialla thrillaaminen" (saattoi olla myös grillaaminen, en ole aivan varma), "katkarapu kävely" ja "pyöriminen" (saattoi olla myös syöminen). Tässä vaiheessa olen varma ettei salaattilounaani ollut kyllin tukeva, kun kuulen jatkuvasti vertauksia ruokaan. Ainakaan oloni ei ole liian tuhti tämänlaiseen matossa pyörimiseen. Thrillejä, thrillejä, sivuttain rullaavia kaatumisia, thrillejä, ja thrillejä. Jannella on tänään selvästi thrillauspäivä.
Seuraavat puolitoista tuntia kuluvat perustekniikkaa kerratessa ja omaan osaamattomuuten hajotessa. Naapuriparin tekniikkavihko tuli enemmän kuin tarpeeseen kun aloin pohtia mikä tekniikka tulee mistäkin otteesta. Lyhyen pohtimisen ja vihosta tarkistamisen jälkeen totesin että käsipuukko ei tule jokaisesta otteesta eikä myöskään poliisiote, vaikka ne voidaankin tehdä monista otteista. Ja janne pyörittelee päätään. Kuulen päässäni viskibassoäänen sanovan "Teemu ei näin". Tekniikat kyllä palautuivat mieleen lyhyen pohtimisen ja pyörittelyn jälkeen. Käyn läpi kymmeniä fläshbäckejä ajalta jolloin harjoittelin näitä tekniikoita isäni kanssa. Sormilukot, kyynerlukot, kaadot ja heitot, sekä niiden liikeradat kulkevat mielessäni edelleen samalla tavalla kuin vuosia sitten. Loistavaa! Enään tarvitsee muistaa mikä tekniikka tulee mistä otteesta ja se onkin se vaikeampi homma.
Viimeinen puolituntinen on pyhitetty mattopainille. Parin ensimmäisen lämmittely erän aikana huomaan että tänään on "Juji" päivä. Jujilla tarkoitetaan käsilukkoa nimeltään "Juji Gatame" joka myös tunnetaan nimillä "armbar" tai "suora käsilukko". Pyrin tekemään jokaiselle harjoitusparilleni yhden juji gatamen, eli suoran käsilukon. Onnistun tavoitteessani melkein sillä ainoastaan yksi vihreävöinen sisupussi onnistuu välttämään suoran käsilukon guardista tehtynä. Aina ei voi voittaa, mutta olen silti tyytyväinen saavutukseeni. Tämä ei kuitenkaan ollut helppoa, sillä jokainen harjoittelupari tarjosi erinomaisen vastuksen ja itse olin lähes jatkuvasti altavastaajana painiessa. Sain myös jonkun jalasta kovan osuman nenänvarteen, jota särkee vieläkin. Kiitos kaikille teille joiden kanssa minulla oli mahdollisuus painia! Olen satavarma että seuraavissa treeneissä minä olen se ketä lukotetaan kaikkien toimesta.
Kiitos Jannelle erinomaisista harjoituksista sekä kiitos myös vierailevalle tähdelle, joka on jatkossakin tervetullut salillemme treenaamaan!
-Teemu Suutari
